Yhteystiedot

Aki Ranta

akiranta@mbnet.fi

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:251078 kpl

 Ryttylän lasitehtaan tuotantoa

    Toiminta alkoi takkuillen

Ryttylän lasitehtaan perustivat 1920 Oscar Bergqvist, A. Thorstensson ja M. Liimatainen.
Tehtaan nimeksi tuli Oy Ryttylän Lasitehdas - Ryttylä Glasbruk Ab.

Tehdas meni kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua konkurssiin ja toimintaa jatkoivat
helsinkiläinen kauppias Harald Östensson ja tikkurilalainen liikemies Axel Sumelius, jotka
perustivat v. 1922 uuden yhtiön nimeltään Ryttylä Glasindustri Ab - Ryttylän Lasiteollisuus Oy.

Tehdas valmisti aluksi pääasiassa apteekkilasia ja pulloja. Vuonna 1927 hankittiin suupuhalluksen
rinnalle puoliautomaattiset puhalluskoneet.

Tehdas ei liittynyt aluksi muiden lasitehtaiden yhteiseen myyntijärjestöön, josta seurasi kova hintakilpailu
apteekki- ja pullolasimarkkinoilla.

Riihimäen Lasi osti tehtaan vuonna 1937, jolloin nimeksi muutettiin Ryttylän Lasitehdas Oy.
Aluksi tehdas toimi tytäryhtiönä, mutta 1941 se sulautettiin emoyhtiöön.

Lasin valmistus loppui Ryttylässä 1961.

kuva216.jpg


Tehtaassa valmistettiin myös mm. monenlaista talouslasia, kuten juomalaseja, vateja, karahveja, vesikannuja, maljoja, pikareja, juustokupuja ja kukkamaljakoita


 

 

 

                            Ryttylän lasitehtaalla valmistetut sokerikko ja kermakko. Sokerikon pohjassa 
                            kohokirjaimin RYTTYLÄ

   

    Lapsityövoimaa, polttopulloja ja pommituksia  

Vuonna 1934 Ryttylän lasitehdas oli maamme suurimpia lasitehtaita ja se työllisti noin 250 henkilöä.

Ennen sotia tehdas tarjosi niin paljon työpaikkoja, että siellä työskenteli myös 13-14 vuotiaita
koululaisia, vaikka se ei ollut luvallista. Tämä oli mahdollista, koska ammattientarkastajien
tulosta saatiin tieto etukäteen.

Kumelan lasitehdas osti Ryttylästä raakalasia hiottavaksi.

Tarinan mukaan venäläiset saivat haltuunsa räjähtämättömiä molotovin cocktailin pulloja, joissa
oli pohjassa RY -tunnus. Venäläiset selvittävät tämän avulla tehtaan sijaintipaikaksi Ryttylän.

Sota-aikana Sakon ammustehdas oli siirretty Riihimäestä Ryttylään ja venäläisten lentopommi osui
tehtaaseen 14.1.1940 keskeyttäen puhaltamon tuotannon pariksi viikoksi. Propagandaradio Tiltussa
kuultiin: " Ryttylän kaupunki on tuhottu ".

Ryttylässä valmistettuja viinapulloja käytettiin myös molotovin cocktailin pulloina.
Puolen litran viinapulloon laitettiin petrolin ja tervan sekoitusta ja niitä käytettiin panssarivaunujen torjuntaan.
Pullojen täytöstä polttopulloiksi huolehti armeija ja niitä pullotettiin mm. Rajamäen tehtaalla yli 450 000 kpl.
Myös Rajamäkeä pommitettiin, koska korkeissa luki Alko-Rajamäki.

Tehtaalla raivosi iso tulipalo 17.4.1942, jolloin tuhoutuivat molemmat sulatot, hiomo, muottivarasto, pakkaamo,
suuri osa lasivarastosta sekä asuinrakennuksia.

Myös jäämiinapulloja valmistettiin Ryttylän lasitehtaalla. Näitä käytettiin siten, että lasipulloon laitettiin pari
kiloa räjähdysainetta ja räjäytyspanos. Pullo asetettiin jäähän kairatusta reiästä jään alle ja räjäytettiin
sähköllä sarjana. Jäähän saatiin noin parimetrinen railo. Pulloja myytiin myös suuria määriä Saksaan.
Pullojen pohjassa ei ole mitään merkintää valmistajasta, mutta kyljessä on SA  ja P -kirjaimet.

Tehtaan toiminta päättyi 1961.

  Taskupullo (Taskumatti)

kuva219.jpgKaarevaan 19 cm korkeaan taskumattiin mahtuu
nestettä 4 dl.
Korkkina on käytetty luonnonkorkkia.
Näitä pulloja on valmistettu Ryttylässä 1920-luvulta alkaen..

Ryttylän lasitehdas valmisti paljon mm. erilaisia pulloja:
etikkapulloja, keilamaisia mehupulloja, pyöreitä mehupulloja,
likööripulloja, appretuuripulloja, koneöljypulloja, lakkapulloja,
mustepulloja, maitopulloja, sitruunapulloja, koemaitopulloja,
raaputusvesipulloja, olutpulloja, Eau de Golognepulloja,
hiusvesipulloja, Pain-Expeller pulloja, bajonettipulloja, Essbouquetpulloja, brillantinepulloja, portteripulloja,
paloviinapulloja (kulmikkaita).

 

       Ryttylän Lasiteollisuus Oy:n hinnastossa n:o 5,
      
vuodelta 1928  on luetteloitu tuote nimellä: "Taskumattia:
       litteitä, kuperia"   


       Pulloa on tuolloin tehty kolmea eri kokoa, 200, 300 ja 400 gr.
       Hinta kappaleelta on ollut 1,95, 2,75 ja 3,20 mk.
      
       Pullo pohjassa kohokirjaimin RYTTYLÄ.

 

 

 

  Ryttylän kirjokoristepullo

kuva220.jpg

    Vasemmanpuoleisessa pullossa on  
    kirjokoristelasikuviointi
ja se on pohjaleiman mukaan
    tehty Ryttylän lasitehtaalla (Ry 4.)
    Pullo on normaali viinapullo eikä ole tietoa, miksi se
    on koristeltu tuolla koristekuvioinnilla. Pullo saattaa
    olla jokin koekappale?
    Tämä pullotyyppi tuli tuotantoon 1934, mutta aika pian
    ALKO ilmoitti, ettei enään käytä Ryttylän pulloja
    niiden huonon laadun takia.

    Kuviointi on tehty etsaamalla eli hapottamalla
    (leimausetsaustekniikka).
    Oikeanpuolen vihreä lasipullo on myös Ryttylän
    lasitehtaan tuotantoa (Ry 8.)

    Riihimäen Lasi Oy mainosti kirjokoristetta Suomen
    kuvalehdessä vuonna 1935 seuraavasti:

    " Riihimäen kirjokoriste on ainutlaatuinen, harvinaisen
      kaunis uusi lasikoristelumuoto. Lasin miellyttävän   
      himmeässä pinnassa on läpikuultavia kuvioita."     
    
     Suomen kuvalehden mainos vuonna 1936:
     " ... Kirjokoristelu-lasitkin kuuluvat Riihimäen ns.
     huokeisiin taidelaseihin, joista kauneutensa ja  
     huokeutensa vuoksi on tullut suosituimpia kotien
     käyttölaseja."
 
   Kirjokoristekuvioilla koristeltiin 1930-luvulla mm. lautasia,
   juomalaseja, maljakoita, karahveja, kynttilänjalkoja, soke-
   rikkoja ja kermakkoja.      kuva221.jpg    

   Pullojen pohjassa olevat Ry -merkinnät osoittavat
   valmistuspaikaksi Ryttylän lasitehtaan.
     
   Löytyy ainakin seuraavat Ry -numerot:
  - Ry 1, Ry 4, Ry 5 ja Ry 8.

 

 

  [ Tätä sivua on päivitetty viimeksi 25.3.2013 ]

 

 

 

 

 

Lääkepurkki
laakepurkk.jpg

 

Lääkepurkki kierrekorkilla, purkin korkeus 45 mm
ja halkaisija 35 mm. Korkki on bakeliittia.

Pohjassa kohokirjaimin 20  RYTTYLA.

Purkki on noin vuodelta 1937.


pohjapurkk.jpg


  Purkin pohja

 

 

Muita Hausjärvellä toimineita lasitehtaita

- Karan lasitehdas, Kara  (Riihimäki, aik. Hausjärven kunnan aluetta), 1918-1921
- Nurmen lasitehdas, Ryttylä, 1930-1937