Ryttylän lasitehtaan tuotantoa

    Toiminta alkoi takkuillen

Ryttylän lasitehtaan perustivat 1920 Oscar Bergqvist, A. Thorstensson ja M. Liimatainen.
Tehdas meni kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua konkurssiin ja toimintaa jatkoivat
helsinkiläinen kauppias Harald Östensson ja tikkurilalainen liikemies Axel Sumelius, jotka
perustivat v. 1922 uuden yhtiön nimeltään Ryttylä Glasindustri Ab - Ryttylän Lasiteollisuus Oy.

Tehdas valmisti aluksi pääasiassa apteekkilasia ja pulloja. Vuonna 1927 hankittiin suupuhalluksen
rinnalle puoliautomaattiset puhalluskoneet.

Tehtaassa valmistettiin myös runsaasti mm. puristelaseina monenlaista talouslasia, kuten juomalaseja, vateja, karahveja, vesikannuja, maljoja, juustokupuja ja kukkamaljakoita

                          Ryttylän lasitehtaalla valmistetut sokerikko ja kermakko. Sokerikon pohjassa 
                          kohokirjaimin RYTTYLÄ

    Lapsityövoimaa ja pommituksia  

Vuonna 1934 Ryttylän lasitehdas oli maamme suurimpia lasitehtaita ja se työllisti noin 250 henkilöä.

Ennen sotia tehdas tarjosi niin paljon työpaikkoja, että siellä työskenteli myös 13-14 vuotiaita
koululaisia, vaikka se ei ollut luvallista. Tämä oli mahdollista, koska ammattientarkastajien
tulosta saatiin tieto etukäteen.

Riihimäen Lasi osti tehtaan 1937 ja tällöin nimeksi muutettiin Ryttylän Lasitehdas Oy.
Aluksi tehdas toimi tytäryhtiönä, mutta 1941 se sulautettin Riihimäen emoyhtiöön.

Kumelan lasitehdas osti Ryttylästä raakalasia hiottavaksi.

Sota-aikana tehdas valmisti armeijalle ammusten osia ja venäläisten lentopommi osui
tehtaaseen 14.1.1940 keskeyttäen tuotannon pariksi viikoksi. Propagandaradio Tiltussa kuultiin:
" Ryttylän kaupunki on tuhottu ".

Tehtaalla oli iso tulipalo 17.4.1942, jolloin useita rakennuksia tuhohtui.

Tehtaan toiminta päättyi 1961.

  Taskupullo (Taskumatti)

Kaarevaan 19 cm korkeaan taskumattiin mahtuu
nestettä 4 dl.
Korkkina on käytetty luonnonkorkkia.
Näitä pulloja on valmistettu Ryttylässä 1920-luvulta alkaen..

Ryttylän lasitehdas valmisti paljon mm. erilaisia pulloja:
etikkapulloja, keilamaisia mehupulloja, pyöreitä mehupulloja,
likööripulloja, appretuuripulloja, koneöljypulloja, lakkapulloja,
mustepulloja, maitopulloja, sitruunapulloja, koemaitopulloja,
raaputusvesipulloja, olutpulloja, Eau de Golognepulloja,
hiusvesipulloja, Pain-Expeller pulloja, bajonettipulloja, Essbouquetpulloja, brillantinepulloja, portteripulloja,
paloviinapulloja (kulmikkaita).

       Ryttylän Lasiteollisuus Oy:n hinnastossa n:o 5,
       vuodelta 1928  on luetteloitu tuote nimellä: "Taskumattia:
       litteitä, kuperia"   

       Pulloa on tuolloin tehty kolmea eri kokoa, 200, 300 ja 400 gr.
       Hinta kappaleelta on ollut 1,95, 2,75 ja 3,20 mk.
      
       Pullo pohjassa kohokirjaimin RYTTYLÄ.

  Ryttylän kirjokoristepullo

    Vasemmanpuoleisessa pullossa on  
    kirjokoristelasikuviointi ja se on pohjaleiman mukaan
    tehty Ryttylän lasitehtaalla (Ry 4.)
    Pullo on normaali viinapullo eikä ole tietoa, miksi se
    on koristeltu tuolla koristekuvioinnilla. Pullo saattaa
    olla jokin koekappale?

    Kuviointi on tehty etsaamalla eli hapottamalla.
    Oikeanpuolen vihreä lasipullo on myös Ryttylän
    lasitehtaan tuotantoa (Ry 8.)

    Riihimäen Lasi Oy mainosti kirjokoristetta Suomen
    kuvalehdessä vuonna 1935 seuraavasti:
    " Riihimäen kirjokoriste on ainutlaatuinen, harvinaisen
      kaunis uusi lasikoristelumuoto. Lasin miellyttävän   
      himmeässä pinnassa on läpikuultavia kuvioita."     
    
     Suomen kuvalehden mainos vuonna 1936:
     " ... Kirjokoristelu-lasitkin kuuluvat Riihimäen ns.
     huokeisiin taidelaseihin, joista kauneutensa ja  
     huokeutensa vuoksi on tullut suosituimpia kotien
     käyttölaseja."

   


   Kirjokoristekuvioilla koristeltiin 1930-luvulla mm. lautasia,
   juomalaseja, maljakoita, karahveja, kynttilänjalkoja, soke-
   rikkoja ja kermakkoja.      

   Pullojen pohjassa olevat Ry -merkinnät osoittavat
   valmistuspaikaksi Ryttylän lasitehtaan.
     

  [ Tätä sivua on päivitetty viimeksi 20.2.2010 ]