Mommila

Mommilan-Hietoisten kylä Hämeenlinnan kaupungista liitetään valtioneuvoston päätöksellä Hausjärven kuntaan 1.1.2010.  Hausjärvellä on jo ennestään Mommila -niminen kylä Pursijärven pohjoispuolella, jossa oli mm. Mommilan asema ja postitoimisto. Postitoimisto lakkautettiin 21.5.1991.

Mommila tunnetaan Suomessa erityisesti Suomen suurimman yksityisen maanomistajan ja yhden aikansa
rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin ja vuoden 1917 tapahtumien takia.
Alfred Kordelinin muistomerkki sijaitsee tien n:o 2951 varrella, noin 5 km kantatie 54:ltä.

Mommilan tapahtumista on kirjoitettu monta kirjaa ja mm. WSOY julkaisi vuonna 1937 Matti Hurmeen Mommila -nimisen teoksen. Vuonna 1973 sai Oitin elokuvateatterissa Suomen ensi-iltansa elokuva Mommilan veriteot 1917, jonka ohjasi Jotaarkka Pennanen ja tuotti Jörn Donner. Kordelinia elokuvassa näytteli tamperelainen näyttelijä Reino
Kalliolahti.

  Mommilaa vanhoilla postikorteilla    

      Kortit ovat 1900-luvun alkupuolelta

kuva168.jpg

      














Mommilan kartano

Mommilan kartano on perustettu jo 1600-luvun lopussa. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1859 ja se
rakennettiin C. A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Mommilan kartanon tilusten pinta-ala oli noin 3600 hehtaaria
josta viljeltyä oli noin 987 hehtaaria. Kartanoon kuului 19 torppaa, 20 renkiä, sahamiehiä, käsityöläisiä ja  
irtolaisia. Kartanossa oli myös mm. kauppapuoti, koulu, kirkko, 50 hevosen talli, tiilitehdas, sementinsekoittamo,
2-uuninen terva- ja tärpättitehdas, höyrysaha ja höyläämö, mylly sekä pärehöylä.

Alfred Kordelin osti kartanon vuonna 1903 insinööri Gösta von Schantzilta 440.000 markalla.

 

    kuva165.jpg

             









Kirkko ja koulu. Kortti kulkenut postissa 1912

Mommilan kirkon rakentamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz ja se valmistui
Kordelinin aikana vuonna 1904 rakennusmestari Emil Olanderin suunnittelemana, saaden kirkko-oikeudet 1905.
Kirkko peruskorjattiin ja sähköistettiin vuonna 1959. Seuraavassa korjauksessa 1987 kirkko sai takaisin alkuperäisen asunsa.
Koulu rakennettiin kirkon viereen 1912.


Saha


           kuva166.jpg

         










       
 
Kortin kuvassa Mommilan kartanon saha.       

 

      

kuyva167.jpg

                                














































Kartanon suuria kivinavetoita

 
    Kartanolla oli monta isoa kivinavettaa, jotka rakennettiin vuosina 1904 -1916.

     Vuonna 1917 karjaa oli seuraavasti: 282 Ay-lehmää, 7 sonnia, 22 hollantilaislehmää, 40 sekarotuista
     lehmää ja 21 vasikkaa eli yhteensä 372 nautaeläintä.

     >>> Katso Mommila -kirja  sekä
     >>> Mommilan postitoimiston historiaa

                                
Tekstin lähde: osittain Lasse Toivolan julkaisut.
Kortit:  Akin kokoelmasta